12.3.2008

On se misu pääsiäisenäkin misu

Tänään tapahtui hauskoja. Bongasin hyvin menestyneen haastekakkuni erään syöttämön lasivitriinistä. Kysäisinpä vielä tarjoilijalta, mitä teos piti sisällään ja jep jep, sama tyyppi siellä möllötteli. Onhan se hauskaa. Tarjoilija kun kehui sitä tosi herkulliseksi. Mutta asiaan.

Seuraava ohje on keekoiltu suoraan Pirkalta. Laitettakoon nyt tänne, kun sen verran hyvin napsui polkkapöydällisen suukuissa. Laukku-/kengäkuningatar laittoi vispilää toisen eteen anopin synttärin kunniaksi.

Pashatiramisu

(12 annosta, à 130 g)
Ainekset:




4 kananmunaa
1 1/2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Kostutukseen:
1 dl vahvaa kahvia
1 dl appelsiininmehua

Täyte:
2 kananmunaa
3/4 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
1 tlk (250 g) rahkaa
2 tl appelsiinin raastettua kuorta
1/2 ps (à 200 g) Pirkka-suklaarusinoita
1/2 dl mantelirouhetta

Koristeeksi:
1 tlk (410 g) Pirkka-persikkaviipaleita
1/2 ps (à 200 g) Pirkka-suklaarusinoita
1 appelsiini

1. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut vehnä- ja perunajauhot sekä leivinjauhe siivilän läpi muna-sokerivaahtoon. Levitä taikina voidellun leivinpaperin päälle uunipannulle. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla 7-8 minuuttia.
2. Valmista täyte. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Vaahdota myös kerma.Sekoita muna-sokerivaahto rahkan joukkoon. Mausta appelsiininkuorella, hienonnetuilla suklaarusinoilla ja mantelirouheella. Lisää lopuksi kermavaahto.
3. Irrota torttupohja leivinpaperista ja leikkaa kahtia. Nosta toinen levyistä tarjoiluvadille ja lisää puolet kahvi-appelsiinseoksesta kostutukseksi.
4. Levitä puolet täytteestä torttupohjalle. Nosta päälle toinen levy ja kostuta sekin kahviseoksella. Levitä päälle loput täytteestä. Anna maustua kylmässä muutama tunti. Koristele juuri ennen tarjoilua persikoilla, suklaarusinoilla ja appelsiiniviipaleilla.

7 kommenttia:

  1. Oi miten upee toi konditoriajuttu! :D Nyt sitten vaan leveesti huutelet aina 100 m säteellä konditoriasta omaa ja kakkusi nimeä niin saat kunnian kotiin ;)

    Ei vaan, tuli sellainen juttu mieleen, että tässä ruoka- ja reseptienkehittelyharrastuksessa mua ilahduttaa suunnattomasti sellainen villi vapaus joka reseptejä koskee: joku kahvila voi bongata sun legendaarisen kakun listoilleen ilman että siitä käynnistyy sekunnin viiveellä hurja tekijänoikeusryöpytys. Päinvastoin, saatat jopa olla iloinen tuosta kahvilasattumasta.

    Neuleblogien puolella asia on hieman eri, ainakin silloin kun niitä aikanaan enemmän seurasin. Siellä käydään joskus aika kovaa vääntöä siitä, onko jokin palmikko kenen keksimä ja kelle siitä pitää maksaa.

    Ruoka on vapainta ja parasta taidetta, sanon ma, ja olisin ainakin aivan kikseissä jos jokin kahvila jonkin luomukseni listoilleen ottaisi :)

    (Okei, vaatisin kyllä saada ilmaisen palasen! :))

    VastaaPoista
  2. Niin tai siis ei se ollut konditoria. Se oli ihan lounasravintola, jonka jälkkärivitriinissä kakku oli. Siitä sitten sai ostaa siivuja 3,50€ hintaan. Se nyt puuttuisi, että olisi konditoria ollut. Sehän olisi ihan yyberiä.

    VastaaPoista
  3. Mistähän mä tuon konditorian keksin :D Tuli varmaan heti mieleen joku ajatus marsipaanipossuista :)

    VastaaPoista
  4. Aivan mahtavan kiero juttu, tuo kakkuvarkaus! ;-D

    Mä lähtisin kyllä ehkä penäämään oikeuksiani ruokatapauksessakin, tai vaikee sanoa. Ainakin sen kakun olis paree olla nimetty Ylimuulin yyberkaakuks tai tulis turpakeikka! :-)

    VastaaPoista
  5. Anna, tästä lähtien kutsun konditorioita syöttämöiksi :D

    Muuli, tuskin tulee turpajuhlia. Olen niin rauhaarakastava, en edes paini.

    VastaaPoista
  6. Hyvähyvä, kato kunhan sitä jotain paakelsia henkensä pitimiksi ahtaa ;D

    VastaaPoista
  7. Hei Polkkapossu!

    Sinut on löydetty City-lehdestä.

    VastaaPoista