27.2.2008

Nuski nuski nuski nuski nuski nuski nuski


Tuummm, phuum, pam. Äh, ei pam kuulosta yhtään pamahdukselta. Käteen meni tämäkin mielikuvan hiilaripommista. Mutta arvatkaas silti, mikä on mielettömän hieno yhdistelmä?! No hei, ehkä lakritsi ja kinuski. Tai oikeastaan lakritsijäätelö ja kinuskikastike. Jälkimmäinen saa olla vielä vaikka hiukan lämmintä, ensimmäinen mielellään ei. Antaa mennä.

Jos joku ei vielä osaa tehdä kinuskia, niin tällä ohjeella onnistut pomminvarmasti. Tummm, phuum, öö pam.


Kinuskikastike

1,5 dl kuohukermaa
0,75 dl sokeria
0,5 dl siirappia
reilu nokare voita

Mittaa kattilaan kerma, sokeri ja siirappi ja keittele n.10-15 minuuttia eli sen aikaa, kun kastike alkaa hiljalleen suurustua. Välillä saa hämmennelläkin, se on jopa toivottavaa. Mitä kauemmin keität, sitä toffeempaa valmistat :D Lisää lopuksi voi.

26.2.2008

Ohut lintu is online

Kähvelsin pellolta mukaani raa'an mangon ja huuli pyöreänä kuin Mister Nahkiaiskisan voittaja konsanaan, pähkäilin, mitä mangostani tekisin. Olisi sen voinyt jättää pöydälle kypsymäänkin, mutta ajattelin antaa sille pehmeyttä keittämällä valkoviinissä kymmenen minuuttia. No nälkähän siinä tuli, kun en ollut varttiin syönyt mitään, joten laitoin spaguveden kiehumaan ja heitin harvinaisesta ohutbroilerilintulajikkeesta tehdyt ohuet broiskufileet hellalle. Homma oli niin sotkuista, että päätin ottaa välikappaleeksi paistinpannun.

Kun nyt mangokin oli jo tulessa, tuumailin, miksenpä valmistaisi samantein jotain kastiketta. Hansikkaaseeni puristautui vaihtelun vuoksi sitruuna, kermaa, sinappia ja erinäisiä kuivattuja yrttejä. Kaipa niistäkin jokin kastike irtoaisi.

Tällainen siitä sitten syntyi. Kissan makuun oli vähän turhan kirpeää, minä söin hymyhuulin (luomu)viljellen ruokaan kohdistuvia ylistyssuperlatiiveja. Ilman toista polvisukkaani tietysti: johan sanontakin toteaa, että yksi kirpeä kielellä on polveton makea sukattomalla.



Mango-sitruunakastiketta, broiskufileitä ja spagettia

spagettia
broiskufileitä

1,5 + 0,5 dl valkoviiniä
1 raa'ahko mango
½ kanaliemikuutio
2 dl kuohukermaa
inkivääriä
1 tl Aurasinappia
½ rkl fariinisokeria
curryjauhetta
timjamia
½ rkl sitruunamehua
suolaa
raastettua parmesaania

Keitä pasta al dente ja broiskut kypsiksi.

Mittaa kattilaan 1,5 dl valkoviiniä, paloittele kuorittu mango siihen ja lisää kanaliemikuutio. Keittele niin kauan, että valkoviini lähes loppuu. Lisää ½ dl valkoviiniä, kiehauta ja poraa sauvalla tasaiseksi. Lisää kuohukerma sekä ripaus kuivattua inkivääriä. Poraa taas, jotta varmasti tulee tasainen kasti. Lisää sinappi, fariinisokeri, curryjauhe ja timjami ja kiehauta. Sekoita joukkoon sitruunamehu. Tarkista suola.

Kaada lautaselle spagetin päälle hillitysti kastiketta, ettei käy kirpeästi kalpaten. Sekoita hyvin, heitä joukkoon kanafilee ja runsaasti parmesaania.

24.2.2008

Shake, rattle and roll


Voihan keko. Nyt vasta tajusin, että Jamien Flavour Shaker muistuttaa erehdyttävästi maatuskaa. Siis sitä venäläistä puupalikkaäitiä, jonka sisään on brutaalista tungettu lisää puupalikkaäitejä. Jotain outoa Jamien äitisuhteessa on takana.

No niin, pitipä vaan kysymäni, josko jollain muulla olisi Flavour Shaker. Ja jos olisi, niin olisiko jotain hauskoja juttuja sillä tehtäväksi? Täytyy myöntää, että omani käyttö on jäänyt vielä aikas marginaaliseksi. Siinä se on möllötellyt pöydän kulmalla välillä minulle flirttailen; en ole täysin antautunut, vaikka tässä suhteessa olenkin kakun rauha. Koeajo on toki tehty, sillä väänsin Flavour Shakerin specialpestoa. No pestoltahan se tietty maistuikin, mitä muuta olisi voinut olettaa. Ja koska olen tällä hetkellä täpötissäni rosépippurista, piti sitäkin viskata sekaan.


Rosépippuri-aurinkopesto

muutama rosépippuri
sormisuolaa
1 rkl pinjansiemeniä
½ valkosipulinkynsi
muutama aurinkokuivattu tomaatti pienennettynä
oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
raastettua parmesaania

Heitä sheikkeriin rosepippurit, suola, pinjansiemenet, valkosipuli ja pikku tippa öljyä. Sheikkaile 20 sekuntia. Lisää aurinkotomaatit, basilikat ja loraus öljyä. Ravistele sen aikaa, että aineksista muodostuu vihreä tahna. Siirrä se pieneen kippoon, lisää parmesaaniraaste ja niin paljon öljyä, että tahna oikeasti alkaa muistuttaa pestoa.

Pesto toimii erityisen hyvin pastan kanssa, mutta esim. bruschettan päällä se on hyvää kuin Polka Porco keväisin. No enpä ala selostaa enempää käyttötapoja, vetäisenpä tähän muutaman linkin, mihin minä olen sitä käytellyt.

Pasta Greco
Etana-pesto-pekonipasta
Pinjansiemen-pestoleipä
Pesto-raejuustotäytteiset muulirullat
Pennepastaa ja anjovis-tomaattikastiketta
Nauriskala

22.2.2008

Emännän knöltsykkäläiset

Lihapullakoita voi valmistaa mukavasti joko paistamalla tai uunissa. Ihan kokeilun vuoksi niitä voi tehdä myös keittämällä tai jos oikein innostuu niin tuplakeittämällä.

Tavoitteena on valmistaa rustiikkista ruokaa, jollaista voisit kuvitella saavasi vaikka toscanalaiselta maalaisemännältä. Jos sitäkään. Jeeraa hän tuskin laittaisi, mutta kun sinä kauniisti pyytäisit, silmät räpsyisivät ja hella serenoisi veikeän italialaisittain resonoiden.



Rustiikkiset räpsytiräpsytiknöltsykät

350 g jauhettua broiskua
1 kananmuna
½ dl kauraleseitä
1 pieni ihan pieneksi pilkottu sipuli
ripaus kirveliä
ripaus basilikaa
ripaus jeeraa
iso ripaus suolaa
murskattua rosepippuria

tomaattimurskaa
vettä
suolaa
pippuria
basilikaa
sokeria
valkosipulia

pastaa

Sekoita kaikki aineet keskenään ja pyöritä taikinaa vielä hurjasti kädelläsi ihan kuin kätesi olisi vatkaimen koukku. Taikina saisi nimittäin hiukan kiinteytyä tai siis mennä möhnämäiseksi. Laita vesi kiehumaan ja tiputtele veteen kahden lusikan avulla (jotka kastat välillä kiehuvaan veteen) epämääräisiä knöllipaloja. Keitä n. 5-6 minuuttia.

Laita sillä aikaa toiseen kattilaan tai pannulle purkki tomaattimurskaa, 1½ dl vettä, suolaa, pippuria, basilikaa, sokeria ja valkosipulimurskaa. Anna kiehua hetki. Sihtaa broiskuknölleistä vedet pois ja heitä knöltsykkäläiset tomaattikastikkeen joukkoon. Poreiluta broiskut varmasti kypsiksi. Tarkista maku ja tarjoa valitsemasi pastan kanssa.

19.2.2008

Ei mikään cleansing mousse

Tätä loistavaa moussea tarjoilee videosivusto I'm Cooked. Ruokabloggaajien tietoisuuteen sen terapoi ansiokkaasti Monkeyfoodin pöristelijä Ylimuuli ja sen jälkeen sitä on tehty monessakin blogissa.

Mutta kuinkas muutenkaan, minun oli pakko ihan pikkusen tuunata sitä. Koska rakenne on maun ohella nautinnon A ja O, lisäsin pari kananmunaa joukkoon. Toisesta keltuaiset ja toisesta valkuaiset. Ei kun eihän se noin voikaan mennä. Mutta vatkatuista valkuaisista saatiin vähän lisää kuohkeutta rakenteeseen, vaikka avokado on jo ennestäänkin silkkaa samettia. Veikkaisin, että annoksesta saisi ihan täydellisen, heittämällä moussen vielä tunniksi pakkaseen, mutta siihen ei tällä kertaa tahtotila riittänyt.

Avokadohässäkän kanssa erityisen hyvältä maistui kirpeä mutta makea punaviinimarjakastike. Sitä ennen iski kuitenkin retrokuvaaja mousseen kiinni.



Avokado-kaakaomousse och punaherukka-
neilikkakastike


2 avokadoa
1,2 dl lämmintä vettä
1,2 dl kaakaojauhetta
1 tl vaniljaesanssia
1 tl kanelia
0,5 rkl sitruunamehua
5-6 rlk sokeria
2 keltuaista
2 valkuaista

Kastike:

punaherukoita
vettä
mausteneilikoita
sokeria

Poista avokadoista kivet ja lusikoi hedelmäliha irti. Laita ainekset keltuaisia ja valkuaisia lukuun ottamatta blenderiin ja pyöräytä tasaiseksi. Lisää keltuaiset ja pyöräytä taas. Vatkaa valkuaiset ei-ihan-kovaksi-vaahdoksi ja kääntelee tasaisesti muun massan joukkoon. Heitä möyhötys kaappiin pariksi tunniksi.

Laita punaviinimarjat kattilaan, joukkoon hieman vettä ja muutama mausteneilikka. Kiehauta ja lisää sokeria makusi mukaan. Poista neilikat, painele keitos siivilän läpi, anna jäähtyä ja maistele kastiketta moussen kanssa.

17.2.2008

Konelias Ukki salamoikoon

Salamahaaste

Haastettu: Anna eli Unelias kokki

Haastaja: Pienen pieni porsas

Deadline: 24.2.2008

Valmista mikä tahansa ruoka tai ateriakokonaisuus*, joka sisältää seuraavia kolmea raaka-ainetta

  • päärynä
  • juusto
  • mustat oliivit

Ilmoita haastajalle, kun olet valmistanut ruoan. Haastajana sitoudun kokeilemaan reseptiä ja arvioimaan lopputulosta julkisesti. Reseptiin saa vapaasti poimia aineksia ja ideoita muualta, mutta laina-ajatuksista tulee raportoida hyvän tavan mukaisesti. Täysin omiaankin on suotavaa pistää. Outokin saa olla. Pääasia on pitää hauskaa!


*tarkennuksia: ateriakokonaisuus ei tarkoita esim. alku- ja pääruokaa, vaan ainesten tulee esiintyä samalla lautasella.

Kun haastaja on suoriutunut tehtävästään, on hänellä oikeus ja kunnia laittaa Salamahaaste eteenpäin haluamalleen blogikokille. Ennen haastamista haastaja tarkistaa, että bloggaajalla on aikaa toteuttaa haaste viikon sisällä.

Tarkoitus on, että haastaja valikoi sellaiset ruoka-aineet, joista todella haluaisi jonkinlaisen purtavan tai joita haluaisi oppia käyttämään. Haastajan tulee perehtyä haastamaansa blogiin riittävästi, jottei valikoi lihaa kasvissyöjälle tai viljaa keliaakikolle. Jos raaka-aineet ovat kuitenkin sopimattomia haastetulle, haastaja voi vaihtaa tuotteet.

Haasteen ei tarvitse toteutua armottomasti vuoden jokaisena viikkona välittömästi edellisen haasteen perään, vaan välissä voi olla ainakin päiviä. Lisäksi esimerkiksi kesällä haastepallo voi pysähtyä pidemmäksikin aikaa, toivottavasti ei kuitenkaan kokonaan.

Osallistujilta edellytetään korkeaa moraalia ja eettistä toimintaa.


14.2.2008

Jautaa isolla jiillä

Jos joku ajatteli, että punajuuri-rusina-jalapenopitsa oli himppusen yliampuvaa, niin hän oli täysin väärässä. Se oli vasta hillitty alkusoitto sille, mitä seuraavaksi tapahtui.
---------------

Kävin pikkupoikana Suomenlinnassa, kun siellä kuvattiin elokuvaa. Minut ikuistettiin valokuvaan, jossa nökötin julman miekkakätisen soturin rinnalla. Näyttelijäparka sai kenkää, kun meikäläinen näytti jo silloin piirun verran pelottavammalta. Elokuva oli tietysti Rauta-aika.

Sorsanpaistaja vilautti minulle mahdollisuutta osallistua salamahaasteeseen ja siihenhän lähdin empimättä mukaan. En kyllä ollut salamaa nopeampi, kuten viidakossa asuva ystäväni olisi sanonnan mukaan ollut, mutta tällä kertaa minulla ei ollutkaan Mustis-asua päällä. Tai oli mutta arkivaatteiden alla.

Aiheeksi Rikinkäristäjä oli valinnut minulle rautapitoisen ruoan. Haaste tuli ihan oikeaan osoitteeseen, sillä allekirjoittanut on itseään sen kummemmin väheksymättä aika rautainen reino. Rivien välistä luin, että maksa olisi toivelistalla joten siitä sitten. Ihan lähtökohtaisesti. Pinaattikin oli jo muiden asioiden ohessa mielessä, mutta sitten päädyin basilikaan. Siinä kun on jautaa jyrsijän lailla. Ja pinaatin rautapitoisuushan on vain urbaanilegenda - enkä ilennyt tehdä haluan-olla-rautaruokaa. Tässä siis hengentuotokseni. Hyvää oli, ystävänpäivätärkin otti santsilautasellinen.



Maksa-basilikapyttipannu ja
puolukka-smetanakastiketta


rypsiöljyä
keitettyjä perunoita pieneksi kuutioituna
maksaa samaan kokoon kuutioituna (kalvot pois)
sipulia pilkottuna
tuoretta basilikaa silputtuna
kananmunia
1 prk smetanaa
2½ rkl puolukkahilloa
kirsikkatomaatteja halkaistuna
suolaa
valkopippuria
paprikajauhetta

Kuullota sipuleita hetki öljyssä, lisää perunat ja mausta reilulla suolalla, ripauksella valkopippuria ja paprikajauheella. Paista maksa omalla pannullaan hyvin pikaisesti. Lisää smetanaan puolukkahillo ja sekoita. Aloita kananmunien paistaminen.

Kokoa annos: aseta keskelle lautasta stanssi (rengasmuotti), jos ei ole, voi sellaisen leikata vaikka tomaattimurskapurkista. Painele pohjalle tiiviisti kerros peruna-sipuliseosta, sitten maksakuutioita, basilikaa, puolukka-smetanakastiketta ja taas perunoita. Vedä stanssi varovasti pois ja aseta annoksen päälle toiselta puolelta paistettu kananmuna ja pari lehteä basilikaa. Lautaselle voi laittaa koristeeksi kirsikkatomaatteja. Smetanaa kannattaa laittaa ihan kunnolla, niin siitä saa oivan kastikkeen. Miten ihanasti se sulaakaan kuuman kasan reunoja pitkin. Jos vain olet onnistunut pitämään ainekset lämpiminä.

----------

Vetäydynpä nyt miettimään seuraavaa salamahaasteen uhria ja aineksia. Lupaan julkistaa kohteen viimeistään sunnuntaina.

11.2.2008

Punajuuripitsasunnuntai

Hyvästä pitsapohjasta riittää aina keskustelua ja sitä aina silloin tällöin joku kyselee sähköpostilla, kommentilla, mikrofonilla tai näkymättömällä musteella kirjoitetulla kirjeellä. Olen tainnut ennenkin jo blogata suosikkipohjani ohjeen, mutta nostetaan nyt vielä se tähän. Ihan vaan sen takia, että Lätissä vietettiin pitsasunnuntaita.

Täytteetkin oli vähän villimmästä päästä, sillä pitsaanhan kuuluu laittaa, mitä kaapista löytyy. Tai muotoillaan uudestaan: oman pitsapuoleni täytteet oli vähän villimmästä päästä.

Uskokaa or not... SIKAHYVÄÄ! Vaikka teitä vähän kammoksuttaakin laittaa punajuuria ja tonnikalaa samaan paikkaa. Siksi jätänkin tonnikalan pois nimestä.

Ähäkutti maxelvatti, varpaassani on kohta patti,
löin sen pöytäisään kolmioon,
joskus luulen ma olmi oon.


Punajuuri-jalapeno-rusinapitsa

Pitsapohja

1½ dl vettä
3/4 pkt hiivaa
½ tl suolaa
3 rkl rypsiöljyä
n. 5-6 dl vehnäjauhoja


Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy ja jauhot hiljalleen alustaen. Jauhoja tulee olla sen verran, että pohja irtoaa sopivasti käsistä, mutta ei yhtään enempää. Osan voi vaikka korvata vehnäleseillä. Laita pohja kohoamaan lämpimään liinan alle puoleksi tunniksi.

Tomaattikastike:

1 prk tomaattimurskaa
sokeria
suolaa
oreganoa
1 korkillinen etikkaa

Lämmitä murska kattilassa ja lisää muut aineet. Poristele tovi.

Täytteet:

viipaloituja etikkapunajuuria
rusinoita kevyesti
1 prk tonnikalaa
paistettua sipulia + valkosipulia
pilkottua paprikaa
monta jalapenoa
Marsvinsholm-juustoa raastettuna (aaah)

Kauli taikina levyksi, heitä pohjalle tomaattikastiketta, sen päälle täytteet ja lopuksi vielä Skånen gurkoraaste. Paista 225 asteessa 15-20 minuuttia.

10.2.2008

Karmivaa nettiruokaa

Tiedättekös osoitteen www.nettiruoka.fi? Se on pelottava paikka. Eksyin vahingossa sinne ja lätkäisin hakukohtaan naudanpaistileike. Sivustolta saa hinnan ja tiedon siitä, mitä muuta ostavat ne ihmiset, jotka ostavat naudanpaistileikettä. Nyt tulee se pelottava kohta: jyväbroileria, 1% maitoa, kirsikkatomaatteja, puuroriisiä. Ette varmaan aavista, mitkä neljä tuotetta löytyivät Reilun kaupan designkauppakassistani eilen kauppareissun päätteeksi. Onneksi ostin punasipuleita enkä helmisipuleita, joita ehdoteltiin viidentenä tuotteena. Olisi mennyt jo vähän överiksi.


Cocktailsändärit

Vaasan isopaahtoa
smetanaa
naudanpaistileikettä
basilikaa
smetanaa
kirsikkatomaatteja
cocktailtikkuja

Paahda leivät ja leikkaa reunat pois. Vetäise viipaleet keskeltä halki kolmioiksi. Voitele toinen kolmio smetanalla, laita viipaleelle puolikas leikkele ja aseta toinen kolmio päälle. Laita leivän päälle vielä basilikaa, rucolaa ja puolikas pisaratomaatti. Lävistä cocktailtikulla.


-------------
Uusi huomio: testasin hakua toisen kerran ja laitoin hakusanaksi taas naudanpaistileike. Nyt minun olisi pitänyt ostaa munia, perunasipulisekoitusta ja emättimen sisään asennettavia imukykyisestä materiaalista valmistettuja juttuja. Ei tuo sivu näköjään mitään tiennyt. Sehän possu vaan arvailee!

7.2.2008

Maissilapset - viimeinen uhraus


Uuh aah, älyttömän koukuttavaa kastiketta. Ryystetty broiskufileiden, vuohiperunoiden ja keitettyjen ruusukaalien kanssa.


Maissi-valkosipulikastike

2 shalottisipulia
3 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1 dl valkoviiniä
1,5 dl kanalientä
340 g tlk makeaa maissia
1,5 dl kermaa
0,5 rkl juoksevaa hunajaa
inahdus valkopippuria
ripaus suolaa

Pilko sipulit ja valkosipulit ja freesaa öljyssä. Mittaa mukaan valkoviini ja anna kiehua hellästi 5 minuuttia. Lisää kanaliemi, maissi, kerma ja hunaja ja anna poreilla hiljaisella tulella reilu puoli tuntia. Poraa sauvasekoittimella todella tasaiseksi ja paseeraa kastike vielä siivilän läpi. Kaada takaisin kattilaan, lämmitä ja lisää hitunen valkopippuria (ja suolaa).

5.2.2008

Jäkäläpää hohkaa tällä kertaa ruokien säilyttämisestä

Luin Kasvimaalta keittiöön -blogista currysta, jonka voi säilyttää huoneenlämmössä useamman päivän. Kun sen vaan muistaa kiehauttaa kerran päivässä, se on hyvää syötäväksi. Japanissa curryyn erikoistuneissa ravintoloissa otetaan osa näin säilytetyistä curryista uuden curryn pohjaksi.

Ehkä näin tehdäänkin, en haluaakaan hyökätä blogin pitäjää kohtaan: blogi on suosikkilistallani, pidän siitä erittäin paljon ja aion pitää siitä jatkossakin, jos sinne ei vaan tule polkkapossusuodatinta. Tämä ei siis ole sodanjulistus, vaan tutkittuihin niin länsimaisiin kuin itämaisiinkin faktoihin perustuva puheenvuoro. Mutta vaikket edes neuvo, etkä kehota ihmisiä säilyttämään kyseistä currya lämpimässä, niin joku sen kuitenkin tekee. Haluaisin vaan sanoa, että jos nyt kuitenkin on se jääkaappi olemassa, kannattaisi ehkä kuitenkin säilyttää sitä kylmässä. Kyseiseen curryyn laitettiin vielä jättikatkaravun pyrstöjä ja sinisimpukoita. Kala/äyriäiset eivät ole kaikkein parhaita säilymään. Kypsennettyinäkään.

Haluaisin tuoda esiin muutaman ihan pikku jutun koskien ruokien turvallisuutta. Olen kärsinyt pari ruokamyrkytystä, lievän ja järkyttävän: voin sanoa, että kumpikaan kokemus ei saanut minua iloitsemaan kuin ensimmäistä kertaa uimahypyn jälkeen kesälaitumella kirmaava muuli.

Ensinnäkin pari sanaa ruokien mikrobiologisista riskeistä, joista Kansanterveyslaitoskin on aidosti kiinnostunut. Ja kirjoittanut. Sieltä nimittäin bongasin ajatuksia nostattelevan jutskunputskun: Kun elintarvikkeisiin liittyviä terveydellisiä riskejä arvioidaan, mikrobeilla on suuri merkitys. Riskejä arvioivat asiantuntijat ovat useassa yhteydessä todenneet, että mikrobit aiheuttavat suurimman elintarvikkeista peräisin olevan terveysvaaran. Silti kuluttajilla voi olla hyvin toisenlainen käsitys riskeistä. Merkittävämpänä elintarvikkeisiin liittyvänä vaarana pidetään säteilyttämistä. Seuraavaksi tärkeimpinä pidetään elintarvikkeiden lisäaineita, tuotannossa käytettyä bioteknologiaa, torjunta-ainejäämiä, elintarvikkeiden kuljetukseen liittyviä laatu- ja turvallisuusvaaroja sekä pakkausteknologiavirheitä. Viimeisimpänä kuluttajien luettelossa on mikrobien aiheuttama saastuminen. Asiantuntijoiden luettelo ruoan terveysvaaroista on useimmiten lähes käänteinen tämän kanssa.

Mitäs mieltä olette edellisestä? Ihan tarkennuksena vielä, ruokien säteilyttämisellä ei sitten tarkoita mikronukettamista, vaan ihan muita juttuja. E-aineet on ja tulee varmaan aina olemaan peikko, bioteknologia ja geenimuuntelu on lujaa otsikoissa, torjunta-ainejäämät vs. luomuruoka puhuttaa. Mutta miksei mikrobien aiheuttama saastuminen pelota. Vai onko kyseessä se, että ruokaterveysherännäiset haluavat nähdä isomman kuvion ja sen mihin ollaan menossa - muutama mikrobin aiheuttama ruokamyrkytys ei enää jaksa kuluttajaa hetkauttaa. Eri asia sitten on mihin ollaan menossa?! Vai pelottaako juuri se, että ei tiedetä mihin ollaan menossa ja luodaan uhkakuvia, jotka tietysti voivat ollakin ihan realistisia, mutta tutkimus kuitenkin vasta aluillaan.

En kuitenkaan haluaa hohkata tästä isosta kuviosta, vaan pienen pienistä mikrobeista. Voitte arvata, että kokille on tärkeää säilyttää ruokia niin hyvin kuin vain on mahdollista. Ravintolalle ruokamyrkytys voi helposti tarkoittaa lappua luukulle. Vaikka kyseessä ei olisi edes ravintolan oma moka, vaan kylmäketjun katkeaminen ihan toisessa päässä.

Mikrobit? Hiivat, homeet ja bakteerit aiheuttavat aineenvaihdunnan tuotteillaan elintarvikkeiden pilaantumista ja siitä aiheutuvia ruokamyrkytyksiä. Mikrobien toimintaa voidaan kuitenkin hidastaa, joskus jopa estää, säilyttämällä elintarvikkeita alhaisissa lämpötiloissa. Erityisen helposti pilaantuvia ovat kala, kananmunat, liha ja maito. Riisistä voi muuten saada messevän ruokamyrkytyksen. On jopa jotenkin yllättävää, että riisi lähtee pilaantumaan nopeasti: muistan kyllä kun joskus festareille tehtiin riisihäsää, jota sitten syötiin pari päivää ihan surutta huolimatta tulevasta. Enää ei tulisi mieleenkään, vaan riisi poistuu jääkaappiin nykyään hyvinkin nopeasti. Pastahäsää tosin vedettiin kolme aurinkoista päivää, mutta se oli silloin se.

Useille mikrobeille ihanteellinen kasvulämpötila on +8-60 celsiusta. +20-60 asteessa kaikkien pieneliöiden määrät kasvavat erittäin voimakkaasti.

En siis oikeasti säilyttäisi curryanikaan lämpimässä, vaikka niin oltaisiin tehty perheessä ilman ruokamyrkytyksiä niin kauan kuin muistetaan. Mutta tosiaan: "jokainen tavallaan ja omalla vastuullaan".

4.2.2008

Rehdisti rapsakkaa leipää


Ajattelin tänään kertoilla teille hiivasta, mutta Finfoodilta löytyi niin hyvä selostus, että enpä taida viitsiä. Sitä paitsi ihan just alkaa telkasta Makujen matkassa: Aasia (<- lue: Huippumallit).

Mutta teinpähän tänään nantsua leipää. Tykkään vetää leipomuksen päälle muutaman viillon ja lorauttaa reippaasti hyvää oliiviöljyä. Ensinnäkin se antaa mukavan näkösilauksen ja pinnasta tulee rehdisti rasvaisen rapsakka. Vähän samanlainen kuin focacciassakin [foˈkatːʃa].


Iltapalasämpylät

5 dl nestettä = 4 dl vettä + 1 dl piimää
1½ rkl siirappia
½ rkl suolaa
1 rkl yrttejä
1 pss kuivahiivaa
3 dl sämpyläjauhoja
rypsiöljyä
1 dl vehnäleseitä
8-10 dl vehnäjauhoja
oliiviöljyä

Lämmitä neste 42 asteiseksi. Lisää siirappi, suola ja yrtit. Sekoita kuivahiiva osaan jauhoja ja lisää jauhot ja leseet hiljalleen alustaen. Lisää loppuvaiheessa rypsiöljy. Taikinasta ei saa tulla kovaa, mieluiten vähemmän jauhoja kuin liikaa. Kohota taikinaa n. 30 minuuttia liinan alla, leivo pitkulaisiksi sämpylöiksi ja kohota taas liinan alla 10 minuuttia. Tee pari viiltoa veitsellä pintaan, kaada päälle loraus parasta oliiviöljyä ja paista uunissa 200 asteessa kauniin ruskeiksi.

3.2.2008

Kyssäband (ruot.) eli pusunauhaa


Kun jokin ruoka on kiellettyjen listalla, tulee siihen säännöllisin väliajoin kohdistuvia mielitekoja. Silloin kun yritän pitää hiilihydraatteja vähissä, iskee mieletön himo saada pastaa. Joskus aiemmin olen esitellyt, miten kesäkurpitsasta voi leikata pitkiä nauhoja ja tehdä jotain tagliatelleen vivahtavaa. Tässä toinen vähän vastaavanlainen toteutus, jolla olen pystynyt huijaamaan pastantunnistuskoneistoani.

kyssäkaali
veitsi
kuorimaveitsi

Kuori kyssäkaali ja leikkaa noin sentin paksuisiksi kiekoiksi. Vedä kuorimaveitsellä kiekon ulkoreunaa pitkin niin pitkiä nauhoja kuin pystyt. Nauhat pannulle ja mukaan joku kiva pastakastike. Viimeksi heittelin kastikkeeseen vähän mitä jämiä satuin kaapistani löytämään: punasipulia, valkosipulia, paprikaa, artisokkaa, fetaa, herkkusieniä, GoGreenin Ruokaa. Mukavaa ja helppoa kasvishäsää.




1.2.2008

Aaaapuuuva, apua, aaapuuuuuuva!


Tutkimusaineisto: pötkylä lakritsinjuuriuutetta
Tutkimuksen arvo: kaikki tuntematon on tutkimisen arvoista
Aiempi tutkimus: google on yllättävän hiljainen
Teoreettiset lähtökohdat: vapaat kädet
Metodit: laadullinen, kvantitatiiviseen analyysin kohde on varsin niukka
Operationalisointi: miten saan uutteen sellaiseen muotoon, että siitä tulisi hyvää
Aikataulu: mahdollisimman pian
Osatavoitteet: saada edes yksi vastaus

Eli siis, sain käsiini pötkylän lakritsinjuuriuutetta. Kellään hyviä ideoita, mitä sillä tekisin? Maustaisin kakkuja, juomia jne. mutta onko kellään oman käden testitietoutta? No pelkät ideatkin otetaan vastaan, jotka perustuvat vain oletuksiin hyvyydestä.